Juhannuksen kieppeillä reipastuin ja kävin polkemassa pojille pitkästä aikaa jäljet. Toivolle haasteena pari tieosuutta ja hiekkakuoppa. Viljolle ainoastaan yksi tiepätkä. Tunnin verran jaksoin jälkiä vanhentaa ja siinä välissä tekaisin piruuttani Metkullekin kaksi jäljen tynkää.

Toivo:

Janalla Toivo-setä ampaisi heti alkajaisiksi vinoon, joten ei muuta kuin takaisin ja alusta. Nyt eteni suht suoraan ja jälkikin nousi varmasti :) Muutaman metrin nuuskutteli takajälkeä ja kääntyi sitten omatoimisesti oikeaan suuntaan. Jihuu!! Tästä myös hyvä vahviste, sillä Toivon rakas tennispallo löytyi piilosta n. 10m päästä :)  Eka kulma hyvin ja sitten saavuttiinkin ensimmäiselle tieosuudelle. Tämä olisi voinut olla parempi. Toivo sik sakkasi pari kertaa takaisin metsän puolelle ennenkuin uskoi jäljen tosiaan kulkevan tietä pitkin ja tämän johdosta eka keppi jäi :( Tieosuuden jälkeen hetki leppoista jäljestystä metsässä ja uudestaan tielle. Nyt ajoi paljon tarkemmin ja toinen keppikin löytyi. Jälleen hetki metsässä ja sitten tultiinkin hiekkakuopalle. Jälki kulki alkuksi hetken matkaa aivan hiekkakuopan reunaa metsän puolella. Sitten 90 asteen kulma, alas hiekkakuoppaa n. 15 metriä, jälleen 90 asteen kulma ja poikittain hiekkakuoppaa pitkin. Hyvin sujui tämäkin kohta, vaikka etukäteen epäilin tämän olevan haastavaa :) Ei mitään vaikeuksia Toivo-sedällä! Kohdassa missä jälki nousi pois hiekkakuopasta oli jälkeä tehdessä muutama motocross pyöräilijä ja tässä kohtaa Toivo harhautui jäljeltä hetkiseksi. Ajoi harhajälkeä(?) ehkä 10-15 m ennenkuin havahtui ja palasi takaisinpäin etsimään omaa jälkeä. Loppupätkä jälkeä kulki suht suoraan metsässä ja sieltä löytyi myös kaksi viimeistä keppiä. Kaikenkaikkiaan oikein hyvä suoritus :D

Viljo:

Janalla venkoilua ja jouduin pidättämään, kun väenväkisin yritti puskea vinoon. Takajälkeä vain nuuskaisi ja sitten kurvasi oikeaan suuntaan. Tästä Viljollekin hyvin ajoitettu namipurkin löytyminen :) Pari ekaa kulmaa hyvin, yksi keppi ja sitten tultiinkin jo tielle. Periaatteessa ajoi tiepätkän ihan hyvin, mutta ei vaan jaksa keskittyä kovinkaan kauaa :( Ajaa tarkasti nenä alhaalla ehkä kymmenisen metriä kerrallaan. Sitten nostaa nenän ja yrittää rynnätä eteenpäin tai metsään. Koska tiesin tarkalleen missä jälki menee ja haluan saada Viljolle lisää kestävyyttä ja tarkkuutta vaikeissa paikoissa, en antanut mennä vaan pidätin liinaa kunnes taas laittoi nenän alas ja työskenteli huolellisemmin. Vaikeaa.  Lopun metsäosuus meni Viljollakin hyvin, paitsi että jostain syystä kolmas keppi jäi :(

Tokoilua on harrasteltu viime aikoina pääasiassa kotona. Toivolla on tehotreenissä eteentulojen törmäämättömyys ja seuraamisessa yritän (jälleen kerran) saada sitä irti jalasta ja paikkaa taaemmas. Aika kivalta näyttää näin erillistreeninä tehtynä, mutta saa nähdä kuinka muistaa sitten aikanaan kokeissa.. Viljolla on työn alla sopiva viretila tunnariin ja lisäksi noutokapulan takakautta ottaminen. Tulee kyllä olemaan supervaikeaa.. Metku on testaillut erilaisia palkkaustapoja (aijaa luoksetulossa ja noudoissa) ja lisäksi työstän seuraamista. Haluaisin saada seuraamispaikaa taaemmas, asentoa ryhdikkäämmäks ja ehkä myös vähän lisää intensiivisyyttä.

Juhannussunnuntaina käväisin kimppatokotreeneissä Pirkkalassa, kun osa Suomen maajoukkueesta (ja jokunen muukin:) saapui tännepäin treenailemaan. Kiva kun kävitte ja tulkaahan uudestaankin :) Itse tempasin suht koht kisamaisen setin Viljon kanssa ja luoksetulon kummallista maahanmenemättömyyttä lukuunottamatta sujui mainiosti :D

Paimentamassa olen käynyt nyt melkein joka päivä. Välillä menee hyvin ja välillä taas vähän vähemmän hyvin.. Olen yrittänyt saada Metkulta Peten ohjeen mukaan tempoa alas, mutta hitto kun osaa olla vaikeaa :( Välillä saan onnistumaan oikein kivojakin pätkiä ja Metku etenee rauhallisesti. Toisinaan taas koko homma lähtee valumaan alusta asti tappeluks ja itseltäkin alkaa vaan mennä hermo :( Metku vähät välittää suullisista huomautuksista, eikä paljoo enää perusta myöskään liinan nyppäyksistä. ARG!!! Miten hemmetissä tää voi edes olla näin vaikeeta?

Viljo puolestaan on mennyt aika kivasti. Eilen sain onnistumaan häkityksen ja lisäksi tehtiin pari suht kelvollista jakoa! Jeeee, uskomatonta!!! :) Viljon isona ongelmana on ollut se, ettei se halua jakaa laumaa vaan heittäytyy avuttomaks ja antaa lampaiden aina yhdistyä (tulee kyllä väliin, mutta ei suostu laittamaan tikkuakaan ristiin pitääkseen laumat erillään) tai sitten vaihtoehtoisesti yhdistää laumat samantien itse. Eilen se kuitenkin toimi varsin hienosti ja oikeasti sai pidettyä lampaat erillään!!! Osasyynä tähän voi olla myös toissapäiväinen episodi ;o) Treenilampaina oli tietysti lauman isoimmat mörssärit ja kamalimmat jyrät... Jakoa yritettäessä Viljo tuli hyvin väliin ja  samantien lipesi vauhdilla yhdistämään lauman, jolloin elukat jyräs mun ylitse kuin sonnilauma. Keppi vaan lensi ilmojen halki kaaressa kun kaaduin selälleni lampaiden sekaan. Tämän jälkeen Viljo sai kyllä kuulla pari valittua sanaa...