Maanantaina tehtiin oikea kunnon treenimaratooni Sarin ja vesikoirien kanssa. Aloitus klo 12 (no-joo, vähän myöhästyin:) ja kotona olin sitten loppuviimein ilta yhdeksältä..

Aloitimme raunioilta. Viljolle kolme maalimiestä (eli 3 x Sari:). Hieman piti kikkailla, että Sari ennätti aina löytymisen jälkeen uuteen piiloon, eikä vauhti-Viljo häntä samantien bongannut :D Meni ihan mukavasti. Viljo on nykyään varsin pätevä etsijä, liikkuu reippaasti kasoilla ja pystyy myös atleettisen vartalonsa ansiosta tunkeutumaan mitä pienempiin koloihin.

1245763741_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Raunioilta siirryimme tullin nurtsille tokoilemaan. Tein Viljon kanssa kaksi kierrosta ja Toivolla yhden.

Toivo-raukka. Se olisi niiiiin innokas ja sen kanssa olisi niiiiiiiin ihana tehdä, mutta se joutuu jatkuvasti tyytymään vain tynkätreeneihin. Tällä kertaa Toivo sai tehdä tunnarin x 3. Kaksi kertaa yhden piilotetun kapulan haku ja loppuhuipennuksena kokonainen tunnari. Eipä suoritus enää paljon parempi olisi voinut olla :) Jos tästä saikusta nyt jotain hyötyä on ollut, niin se on kyllä se, että viimeinkin Toivon tunnari alkaa olla kunnossa :)) Toivo sai tehdä myös parit kaukokäskyt. Nämäkin aikalailla täydelliset <3 Hieno tekniikka ja tosi nopsat vaihdot.

Nyt kun olen pystynyt tekemään Toivon kanssa edes vähän, niin se tuntuu kyllä mahtavalta. En voi edes käsittää miten olen noin hyvän koiran voinutkin saada!!

Viljo teki ensimmäisessä osiossa vauhtijuttuja lelulla. Luoksetuloa, ruutua ja ohjattua. Luoksetulo on nyt ketjutettu takaperin ja palkka tulee aina vasta sivulta. Jonkun verran Viljo on yrittänyt ennakoida, mutta olen aina keskeyttänyt ja aloittanut alusta. Seisomista olen myös joutunut erikseen hinkkaamaan (Viljo tuppasi yhdessä vaiheessa menemään aina maahan). Ruudussa Viljo edelleen rallattelee iloisesti yli ja lisäksi se on viime aikoina alkanut hakeutua liikaa oikealle. Läheltä namilla otettaessa saattaa jopa mennä sivusta sisälle.. Ohjattu on aika kivalla mallilla. Ainoa ongelma tässä satunnaisesti ilmenevä on epävarmuus (jos joudun jostain syystä korjaamaan). Tällöin Viljo saattaa jumiutua merkille tai sitten palautus hidastuu. No, nämä ongelmat toivottavasti poistuvat kokemuksen kautta..

Toisessa osiossa tein namipalkalla seuraamista, kaukoja, tunnaria ja liikkeestä istumisia. Kaukoissa ja tunnarissa näkyy herkästi muista ongelmista heijastuva epävarmuus ja Viljon häiriöherkkyys. Näitä olen yrittänyt korjailla lisäilemällä pikkuhiljaa häiriöitä ja palkkaamalla kunnolla. Ja Viljon kanssahan ei saisi koskaan edes ajatella hermostuvansa... Vaikeaa :( Seuraaminen ja liikkeestä istuminen sujuvat onneksi yleensä iloisesti kauhoen ja pomppien :)) Niissä ei häiriöt haittaa :D

1245763761_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kentältä siirryimme jätskikioskin kautta metsään :) Sari talloi molemmille pojille n. 400m jäljet kahdella kepillä. Jäljet vanhenivat reilun tunnin.

Viljo syöksähti janalla luotisuoraan eteenpäin kuin raketti. En uskaltanut paljoa edes jarrutella, sillä hanskat jäivät kotiin.. Menin vähän perään ja näinollen sir William törmäsi jälkeen juuri ennenkuin liina loppui :) Tämän jälkeen pieni hätäinen suunnanvarmistuspyörähdys ja sitten Viljo ampuikin liina soiden matkaan.. Mulla oli helteestä johtuen shortsit ja vaikka pieni koira onkin kysessä, niin kyllä se silti melkoisten puskien ja oksanrankojen läpi sai mua vedettyä.. Ensimmäisellä suoralla Viljo myös eteni hetken matkaa jotenkin ihmeellisesti takajaloillaan pomppien, kun ei muuten vissiin tarpeeksi lujaa päässyt.. No, onneksi rauhoittui vähän matkaa jäljestettyään :) Keppejä ei Viljon mielestä jäljellä ollut ollenkaan :( Ensimmäiseen reagoi, mutta ei malttanut tarkentaa ja toisesta olisi paahtanut vain miljoonaa yli. Tälle viimeiselle kepille pysäytin, sillä halusin kuitenkin jotenkin palkita jäljestystyön.

Autollepäin kävellessä aloin sitten miettimään, että onkohan Viljolla koskaan aiemmin edes ollut jäljellä keppejä?? Tai olenko niitä koskaan sille edes opettanut?? :) Sehän aina panostanut vain tuohon pelastuspuolen jälkeen ja siellä on käytössä esineet..

Sitten Toivo Tonanza. Ajattelin etukäteen, että kuinkahan mahtaa käydä.. Takana on pitkä tauko  ja muutenkin ylimääräistä energiaa on nyt aika runsaasti. Mutta mitä vielä, Toivo oli aivan loistava!! Jana oli tosi hyvä. Toivo eteni suoraan ja suht hyvää vauhtia. Itse kuvittelin jäljen olevan hieman eri kohdassa ja meinasin jo alkaa jarrutella ja estellä koiran menoa.. :( Onneksi en kuitenkaan sitä tehnyt ja hetken matkaa edettyään Toivo osuikin jäljelle. Toivo tarkasti takajälkeä ehkä metrin-kaksi, kääntyi ja sen jälkeen ajoi koko jäljen kuin juna :)) Sari oli pirullisesti sijoittanut molemmat kepit jäljen loppuun, n. 30-40m välein ja olinkin pitkään aivan satavarma, että ensimmäinen keppi jäi.. Yllätys olikin suuri aivan loppumetreillä keppejä alkoi löytymään :))  Toivo palautti molemmat kepit salamana ja sen silmät oikein sädehtivät "Oo katso mitä löysin". :D

1245764124_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jäljestelyjen jälkeen tein Viljolla vielä lyhyen keppitreenin. Lisäksi Viljo sai harjoitella esine-etsintää ja käydä etsimässä yhden Nemon metsään jättämän esineen :))

Loppuun vielä lyhyt metsälenkki. Kiitos seurasta, mukavaa oli :))