Agility Vimpattajan kanssa taitaa vaatia pitkää pinnaa ja paaaaljon aikaa...

Kävin to aamuna kentällä tekemässä Toivon kanssa pientä pyöritystä 1-2 hypyllä ja kepeillä. Hyppyytin kahdeksikkoa ensin yhden hypyn ympäri ja sitten samaa kahdella hypyllä. Toivo ei ollut kovinkaan hyvä. Ahtaissa käännöksissä Toivo ei käytä takaosaansa tehokkaasti, vaan roiskaisee yli vähän miten sattuu ja tiputtaa herkästi rimoja. Tämähän on yksi niitä meidän ikuisuusongelmia. Toivon takakoivet on aina eläneet ihan omaa elämäänsä :((

Viljon kanssa kokeilin yhtä hyppyä (rima ehkä 5cm irti maasta). Viljo-poika ei kyllä edes yritä hypätä, vaan ryntää läpi niin että rima lentää kaaressa :( Saa nähdä kuinka paljon työtä noiden hyppyjen kanssa oikein joutuu tekemään. Nythän rima tosin oli vielä niin maassa, että tuskin Viljo sitä edes kunnolla tajusi. Täytyy kokeilla jossain vaiheessa vähän korkeammalla ja miettiä sitten uudestaan.

Viljon oli myös tosi vaikea ymmärtää, että sen pitäisi mennä siivekkeiden välistä ja se yrittääkin herkästi kiertää. Kokeilin myös siivekkeiden kiertoa ja se meni aika sähläykseksi. Viljo kiihtyy aikalailla ja alkaa pitää sellaista kiihtynyttä vinguntaa. Lisäksi se ryntäilee ihan mihin sattuu. Viljo reagoi liian nopeasti mun vartalon liikkeeseen ja ehti kääntyä aina viime tipassa just ennen estettä. Sitten kun sain sen loppujen lopuksi esteen toiselle puolelle, niin se kääntyi liian sähäkästi ja yritti rynnistää takaisinpäin siivekkeen läpi. Pari kertaa sen onnistuikin tunkeutua osittain siivekkeen aukosta ja jäädä siihen vatsastaan kiinni.. Onneksi nämä pienet vastoinkäymiset eivät tuntuneet Viljoa haittaavan, vaan heti kun se saatiin siivekkeestä irrotettua voitiin treenejä  taas jatkaa.

Saapi nähdä kuinka sitten aikanaan osaan Viljon kaltaista nopeasti kääntyvää koiraa edes ohjata. Tähänastiset koirat kun ovat aina olleet mallia: irtoaa hemmetisti, eikä käänny koskaan :) No, ehkä Viljonkin sähäkät käännökset vielä tässä matkan varrella johonkin katoavat ja siitä tulee yhtä hallitsematon kun noista muistakin :P

Kokeilin Viljon kanssa ensimmäistä kertaa myös keppejä (tai oikeastaan puolikkaita keppejä). Tämä sujui tosi hienosti. Ohjasin Viljoa namin avulla itse peruuttaen ja Viljo seurasi hyvin perässä :)

Aika kivanoloiselta agilitykaverilta Viljo kyllä vaikuttaa (just mulle sopivalta:) Tosi kivaa saada taas super-sähäkkä koira :)) Toivo-mansikki kun on aina tuntunut niin löysältä ja hitaalta Sirun jälkeen :) No, ei kai Toivo oikeasti kovin hidas ole, mutta sen ohjaaminen kyllä tuntuu ihan erilaiselta kuin pienen sähikäisen. Ja mä en vain mahda mitään sille, että pidän kaikkein eniten just tuommoisista mielettömän sähäköistä ja nopeista koirista, jotka jaksaa, jaksaa ja jaksaa :)))

645179.jpg