Perjantaina Viljo pääsi tekemään elämänsä ensimmäisen ison etsintätreenin :)

Etsittävä alue ei ollut mikään aivan päätä huimaavan suuri (ehkä reilu 2 ha?), mutta Viljolle ihan passeli :) Alue oli aikalailla kolmion muotoinen, rajautui yhdeltä sivulta metsätiehen, toisella sivulla kulki polku ja kolmantena sivuna oli pellon ja metsän reuna.  Osa alueesta oli niittyä ja osa metsää. Mitään huomattavia korkeuseroja ei ollut. Tuuli kävi voimakkaasti vasemmalta, joten päätin edetä aluksi alueen oikeana rajana olevaa metsätietä alueen loppuun ja sieltä sitten halkaista alueen pituussuunnassa.

Alueen alkuun oli jonkin verran kävelymatkaa, mutta Viljo sai silti aloittaa hommat heti autosta päästyään :) Ja varsin vauhdikkaasti ja innokkaasti se ampaisikin matkaan :)) Viljo viiletti kovaa vauhtia ja risteili hienosti ja itsenäisesti molemmin puolin tietä. Välillä se kävi aika kaukanakin, mutta suurimman osan ajasta pysyi kuitenkin näköetäisyydellä (mikä mielestäni onkin ihanne:). Yhdellä niityllä juuri ennen alueen alkua se viiletti aivan erityisen mielellään (ja sen pellon poikki maalimiehet sitten olivatkin alueelle menneet). En kuitenkaan osannut lukea sitä tarpeeksi hyvin, että olisin huomannut sen löytäneen jäljen :( Vaan jatkoimme suunnitelman mukaan tietä pitkin alueen kärkeen asti.  Sinne päästyämme annoin suunnistajalle ohjeeksi ottaa suunnan aikalailla keskelle alueen kolmatta sivua ja lähdimme halkaisemaan aluetta. Viljo ei vieläkään osoittanut mitään väsymisen merkkejä, vaan risteili edelläni tehden suht laajaa hakukuviota sekä oikealle että vasemmalle puolelle. Suurin piirtein alueen puolivälissä se sitten katsosi näkyvistä. Pysähdyimme suunnistajan kanssa odottamaan ja aika pian huomasimmekin kaukaa metsästä kajastavan otsalampun valon. Viljo oli löytänyt maalimiehet :) Rämmimme kohti valoa ja perille päästyämme Viljami juuri lopetteli herkuttelua ja ja valmistautui palloleikkiin :))

Kaikenkaikkiaan tosi hyvin onnistunut harjoitus (vaikka se jälki missattinkin). Viljo oli kokoajan reipas ja aktiivinen. Missään vaiheessa sen työskentelyinto ei osoittanut hiipumisen merkkejä ja mielestäni sen työskentelytapakin on (ainakin tällä hetkellä) ihanteellinen :) Saa sitten nähdä kun kokemusta tulee enemmän, että lähteekö se irtoamaan kuinka paljon pidemmälle?