Tiistaina kokeiltiin uudemman kerran Janitan lauantaista rataa.

Toivo oli jälleen kerran varsin motivoitunut ja vauhdikas, joten ohjaaminen tuotti edelleen vaikeuksia. Kääntymiset ja pyöritykset tökkivät koko ajan ja varsinkin radan alkupätkää jouduin ottamaan uudestaan ja uudestaan. WROOOOOM!! Toivo starttaa lähdöstä aina miljoonaa ja ei sitten niin millään suostu taipumaan alussa välistävetoihin tai muihin vaikeisiin kiemuroihin :(

Hyvänä (tai joskus myös huonona) puolena voi sanoa sen, että varsin hyvin Toivo kyllä irtoaa :) Ihan radan loppuvaiheilla oli kiva suora. Muutama hyppy kentän poikki ja lopuksi putkeen. Matkalla tietenkin myös jokunen ansaeste.. Tämä kohta tökki kaikilla muilla, paitsi meillä :) Mä pystyin juoksemaan ihan mihin suuntaan tahansa, kun Toivo-tykinkuula singahti matkaan :)) Putken se elukka kyllä hakee ihan mistä ja kuinka kaukaa tahansa :))) Putken jälkeen piti sitten suorittaa kaksi hyppyä ja sen jälkeen välistäveto ja siihen meidän matka sitten kerta toisensa jälkeen tyssäsikin. Ei kovinkaan helppoa ohjata, kun on itse about kymmenen metriä jäljessä... Treenikavereilta sain lopulta vinkkiä, että mun kannattaisi hieman oikaista ja kas kummaa kun vain lähetin Toivon suorittamaan ja itse pinkoin miljoonaa oikoreittiä, niin ehdin kuin ehdinkin parempiin asemiin :)))

Viljo on kunnostautunut olemalla täysi marakatti. Tänään se hyppäsi jo TOISEN kerran keskelle pöytää, niin että kaikki astiat lensivät ympäriinsä ja jatkoi  samantien matkaansa jättiloikalla. Ja tämä kaikki vain sen takia, että pöydän yli kulki sen mielestä lyhyin reitti...