Janita Leinonen kävi kouluttamassa tänä viikonloppuna Tampereella ja minä tietenkin osallistuin kurssille Toivon kanssa :)

Koulutus oli mielettömän hyvä ja lauantain jälkeen tuli pitkästä aikaa sellainen tunne, että kyllä tästä voi vielä oikeasti jotain tulla (sunnuntaina tulikin sitten heti pudotus maanpinnalla:).

Radat olivat molempina päivinä aika haastavia ja varsinkin sunnuntain rata oli Toivon kaltaisen koiran kanssa todella vaikea.

Saimme aina aluksi tutustua itsenäisesti rataan ja sen jälkeen kävimme radan vielä kohta kohdalta läpi Janitan kanssa. Ja täytyy kyllä sanoa, että on aivan mielettömän vaikeaa yrittää muuttaa omia pinttyneitä ohjaustapoja! Sillä vaikka rataantutustumiseen käytettiin todella paljon aikaa ja harjoiteltiin eri vaihtoehtoja, niin ei niistä sitten muistanut enää puoliakaan kun oli oman koiran kanssa siellä radalle :)

Lauantaina Janita laittoi mut jossain vaiheessa kokeilemaan äänetöntä ohjausta ja kas kummaa, kun ei tarvinnut keskittyä käskyttämiseen, niin ehdin paljon paremmin sinne minne pitikin :)) Tätä pitää ehdottomasti harkoitella jatkossakin!!

Mielettömän paljon tuli uutta asiaa ja entistä paremmin mulle selvisi mm. sylkkärit, twistit, sun muut mitä en ole tähän mennessä juurikaan osannut käyttää.

Lauantaina Toivo meni mun mielestä tosi hienosti :) Tietysti me tehtiin paljon virheitä ja jouduttiin hinkkaamaan melkein kaikkia kohtia ihan hemmetisti, mutta sitten kun se viimein onnistui, niin se meni oikeasti tosi hyvin :)) Mäkin ehdin vaikka mihin ja Toivo tiesi minne sen kuuluu seuraavaksi mennä :))) Siistiä!!! Eniten pidin siitä, että Janitan neuvoilla meno pysyi kokoajan rullaavana ja Toivo reagoi tosi hienosti ohjaukseen. Rimojakaan ei tullut alas juuri yhtään :))

Sunnuntain rata olikin sitten meille varsin haastava. Toivo sai liian kovan vauhdin ja mä en saanut ajoitusta kohdalleen en sitten niin millään. Me hinkattiin, hinkattiin ja hinkattiin. Se on oikeasti niiiiiin pienestä kiinni. Toivo tulee niin lujaa, irtoaa hemmetisti ja hyppää niin pitkälle. Kun tähän vielä yhdistetään se, että mä olen jäykkä kuin rautakanki, en osaa ohjata, en peruuttaa, enkä tunnu myöskään koskaan kehittyvän, niin katastrofi on valmis. Plääh. Onneksi Janitakin sentään sanoi, että Toivo ei ole mikään helppo koira ohjata. Se ei anna yhtään virheitä anteeksi ja sen jättiloikat tekevät siitä aika haastavan ohjattavan. No, harjoitukset jatkuvat ja ilmoittauduimpa heti kotiin päästyäni muutamiin kisoihinkin :)))

Mielettömän isot kiitokset Janitalle hyvästä ja opettavasta kurssista!!